Kuinka usein hammastarkastuksessa pitää oikeasti käydä?

Moni on kasvanut säännön ”hammaslääkäriin puolen vuoden välein” kanssa. Nykyään suositus on yksilöllisempi: se, kuinka usein tarvitset hammastarkastusta, riippuu hampaidesi ja ikeniesi terveydestä eikä kalenterista.

Lyhyt vastaus kuuluu näin: hammaslääkäri tai suuhygienisti määrittää tarkastusvälisi sen perusteella, kuinka suuri riski sinulla on saada reikiä ja iensairauksia. Monelle aikuiselle, jonka hampaat ovat terveet, sopiva väli on yhdestä kahteen vuotta. Toiset tarvitsevat tarkastuksen useammin. Oli välisi mikä tahansa, seuraavaa tarkastusta ei kannata jäädä odottamaan, jos jokin särkee, vuotaa verta tai lohkeaa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten tarkastusväli määritetään, mitkä asiat siihen vaikuttavat, mitä vastaanotolla tapahtuu ja miten pidät suusi kunnossa käyntien välillä.

Tarkastusväli on yksilöllinen

Tarkastuksessa hammaslääkäri tai suuhygienisti arvioi riskisi hampaiden reikiintymiselle ja iensairauksille ja määrittää sinulle sopivan tarkastusvälin. Monelle aikuiselle, jonka hampaat ovat terveet, se on yhdestä kahteen vuotta. Jos riski on suurempi – esimerkiksi reikiä tulee usein, ikenissä on ongelmia tai sinulla on tiettyjä sairauksia – käyntejä voi tarvita useammin.

Vanha puolen vuoden sääntö ei ollut kaikille väärä, mutta se oli liian yleinen. Osa ihmisistä tarvitsee tarkastuksen vieläkin tiheämmin, kun taas se, jonka suu on pysynyt pitkään terveenä, pärjää hyvin pidemmällä välillä. Yksilöllinen väli ohjaa vastaanottoajat sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

Tarkastusväli ei myöskään ole kiveen hakattu. Se arvioidaan uudelleen jokaisella käynnillä: jos tilanne paranee, väliä voidaan pidentää, ja jos jokin muuttuu – aloitat uuden lääkityksen, odotat lasta tai hampaisiin on tullut uusia reikiä – väliä voidaan lyhentää.

Jos et muista, milloin seuraava tarkastus on, kysy vastaanotolta. Tarkistaminen on parempi kuin arvaaminen. Samalla voit kysyä, lähettääkö vastaanotto muistutuksen, kun tarkastuksen aika lähestyy.

Mikä vaikuttaa tarkastusväliin?

Kun hammaslääkäri arvioi, milloin sinun kannattaa tulla seuraavan kerran, hän katsoo kokonaisuutta eikä yksittäistä hammasta. Tiheämpiä käyntejä voivat vaatia esimerkiksi nämä:

• uudet reiät viime vuosina tai paljon paikkoja ja kruunuja
• verta vuotavat ikenet, syventyneet ientaskut tai aiemmin hoidettu iensairaus
• tupakointi tai nuuskan käyttö
• diabetes tai muu sairaus, joka vaikuttaa suun terveyteen tai elimistön kykyyn torjua tulehduksia
• suun kuivuminen, jota monet yleiset lääkkeet voivat aiheuttaa
• tiheä napostelu sekä sokeriset tai happamat juomat pitkin päivää
• oikomiskojeet, implantit tai muut rakenteet, joiden ympäriltä on vaikea puhdistaa
• vaikeus harjata hampaita huolellisesti, esimerkiksi käsien heikentyneen liikkuvuuden vuoksi

Jos taas uusia reikiä ei ole tullut pitkään aikaan, ikenet ovat terveet ja puhdistat hampaat huolellisesti joka päivä, pidempi väli riittää usein hyvin.

Kerro vastaanotolle aina terveydentilasi ja lääkityksesi muutoksista. Ne voivat vaikuttaa suuhun enemmän kuin arvaisikaan: esimerkiksi suun kuivuminen lisää reikiintymisen riskiä, koska sylki suojaa hampaita. Siksi myös uusi verenpaine-, mieliala- tai allergialääke kannattaa mainita, vaikka se ei tuntuisi liittyvän hampaisiin mitenkään.

Merkit, joiden kanssa ei kannata odottaa

Tarkastusväli on tarkoitettu rutiinihoitoon, eikä sen takia kannata sietää oireita. Varaa aika aiemmin, jos huomaat jonkin näistä:

• hammassärky tai vihlominen kuumalle, kylmälle tai makealle
• ikenet, jotka vuotavat verta harjatessa tai lankaa käyttäessä
• lohjennut hammas, rikkoutunut paikka tai irronnut kruunu
• turvotus, paha maku tai jatkuva pahanhajuinen hengitys
• aikuisen hampaan heiluminen tai muutos siinä, miten hampaat osuvat yhteen
• suussa oleva haavauma, kyhmy tai läikkä, joka ei parane tai katoa

Pienet ongelmat on nopeampi, mukavampi ja edullisempi hoitaa, kun ne huomataan ajoissa.

Jotkin tilanteet vaativat hoitoa saman päivän aikana: kasvojen tai leuan turvotus, kova kipu, kuume yhdessä hammassäryn kanssa tai tapaturmassa irronnut pysyvä hammas. Soita silloin heti omalle vastaanotollesi tai virka-ajan ulkopuolella hyvinvointialueesi hammaslääkäripäivystykseen. Jos turvotus vaikeuttaa nielemistä tai hengittämistä, soita 112.

Jos pysyvä hammas irtoaa kokonaan, tartu siihen kruunusta äläkä juuresta, pidä hammas kosteana esimerkiksi maidossa ja hakeudu hammaslääkäriin välittömästi.

Mitä tarkastuksessa tehdään

Tarkastukseen kuuluu yleensä hampaiden, ikenien ja suun tutkiminen sekä tarvittaessa röntgenkuvat. Saat arvion suusi terveydestä ja neuvoja kotihoitoon. Jos jokin vaatii hoitoa, se suunnitellaan yhdessä kanssasi.

Käynti etenee tavallisesti suunnilleen näin:

• Terveystiedot: sinulta kysytään yleisterveydestäsi, lääkkeistäsi ja mahdollisista oireista.
• Hampaat ja paikat: hampaista etsitään reikiä, halkeamia sekä kuluneita tai vuotavia paikkoja.
• Ikenet: hampaiden ja ikenien välisten ientaskujen syvyys voidaan mitata, jotta iensairaus huomataan ajoissa.
• Limakalvot: kieli, posket, kitalaki ja huulet tarkistetaan muutosten varalta.
• Purenta ja leuat: hampaiden narskuttelun tai yhteen puremisen merkit kirjataan ylös.
• Röntgenkuvat tarvittaessa: niistä näkyvät hammasvälien reiät ja luun muutokset, joita paljaalla silmällä ei erota.

Tarpeesta ja vastaanotosta riippuen samalla käynnillä voidaan myös poistaa hammaskiveä ja puhdistaa hampaat, tai sinulle varataan erillinen aika suuhygienistille. Käynnin lopuksi sinun pitäisi tietää, missä kunnossa suusi on, tarvitaanko hoitoa ja milloin seuraava tarkastus on. Jos jokin jäi epäselväksi, kysy rohkeasti – juuri sitä varten käynti on.

Terveet hampaat käyntien välillä

Arjen rutiinit ratkaisevat enemmän kuin yksittäinen vastaanottokäynti. Hammashoidon ammattilaiset suosittelevat useimmin näitä tapoja:

• Harjaa hampaat kahdesti päivässä noin kahden minuutin ajan fluorihammastahnalla.
• Sylje ylimääräinen tahna pois, mutta älä huuhtele suuta vedellä, jotta fluori ehtii vaikuttaa.
• Puhdista hammasvälit päivittäin langalla tai väliharjalla.
• Vältä jatkuvaa napostelua ja sokerisia juomia aterioiden välillä. Janojuomaksi sopii parhaiten vesi.
• Käytä ksylitolipurukumia tai -pastilleja aterioiden jälkeen.
• Vaihda hammasharja uuteen, kun harjakset alkavat taipua sivuille.
• Jos tupakoit tai käytät nuuskaa, kysy tukea lopettamiseen – se on yksi parhaista teoista ikeniesi hyväksi.

Hyvä kotihoito on paras tapa pitää tarkastusväli pitkänä.

Jos et ole varma, harjaatko oikein, pyydä seuraavalla käynnillä lyhyt näyttö. Usein pieni muutos, kuten harjan kallistaminen kohti ienrajaa tai oikean kokoisen väliharjan valinta, tekee puhdistuksesta selvästi tehokkaampaa. Sähköhammasharja voi helpottaa harjaamista, jos käsien liikkuvuus on heikentynyt tai harjaus jää helposti liian lyhyeksi.

Miksi tarkastukseen kannattaa mennä, vaikka mikään ei vaivaa?

Kun hampaat tuntuvat hyviltä, tarkastuksen siirtäminen houkuttaa. Ongelma on siinä, että yleisimmät suun sairaudet kehittyvät hiljaa. Reikä ei useinkaan satu ennen kuin se on jo syvä, ja iensairaus voi edetä vuosia ilman muuta oiretta kuin satunnaista verenvuotoa harjatessa.

Ajoissa havaittuina monet ongelmat hoituvat kevyin keinoin. Kiilteessä oleva alkava reikä voidaan joskus pysäyttää fluorilla ja paremmalla puhdistuksella ilman paikkausta. Tulehtuneet ikenet paranevat yleensä hyvällä kotihoidolla ja ammattilaisen tekemällä puhdistuksella, kun taas pitkälle edennyt iensairaus voi löysyttää hampaita ja vaatii pitkäaikaista hoitoa.

Myös hammaskivi on hyvä syy käydä tarkastuksessa: kun plakki kovettuu hammaskiveksi, hammasharja ei enää saa sitä irti. Lisäksi tarkastuksessa katsotaan muutakin kuin hampaita – myös suun limakalvojen muutokset on helpompi hoitaa, kun ne löydetään varhain.

Lapset, ikääntyneet ja muut erityistilanteet

Lapset ja nuoret käyvät tarkastuksissa yleensä aikuisia tiheämmin, koska hampaat ja leuat kehittyvät vielä ja uusia hampaita puhkeaa. Monet perheet käyttävät lasten tarkastuksiin hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoa. Kysy sieltä, miten tarkastukset järjestetään omalla alueellasi.

Tarkastusvälistä kannattaa keskustella erikseen myös näissä tilanteissa:

• Raskaus: hormonimuutokset voivat herkistää ikenet tulehdukselle, joten kerro vastaanotolle, jos odotat lasta.
• Oikomishoito: ruoka ja plakki kertyvät helposti kiinnikkeiden ympärille, joten huolellinen puhdistus ja tarkastukset ovat entistäkin tärkeämpiä.
• Implantit: implantin ympärillä oleva ien ja luu voivat tulehtua samaan tapaan kuin omien hampaiden ympärillä, joten myös implantit tarvitsevat säännöllistä seurantaa.
• Ikääntyminen: lääkkeet, suun kuivuminen ja käsien heikentynyt näppäryys voivat lisätä reikiintymisen riskiä erityisesti ienrajassa.
• Proteesit: vaikka omia hampaita ei enää olisi, ikenet, suun limakalvot ja proteesin istuvuus kannattaa silti tarkistaa.

Jos läheisesi ei enää pysty itse huolehtimaan suunsa puhdistuksesta, ota asia puheeksi hänen hoitajiensa tai vastaanoton kanssa. Silloin säännölliset tarkastukset ovat erityisen tärkeitä, koska ongelmat eivät välttämättä tule esiin ennen kuin ne alkavat haitata syömistä.

Näin valmistaudut tarkastukseen

Pienellä valmistautumisella saat käynnistä enemmän irti:

• Tee lista käyttämistäsi lääkkeistä, myös niistä, jotka olet aloittanut edellisen käynnin jälkeen.
• Kirjaa ylös mahdolliset oireet: mitä olet huomannut, missä kohtaa ja mistä lähtien.
• Mieti kysymyksesi valmiiksi, esimerkiksi hampaiden vihlomisesta, valkaisusta tai kruunun ympäryksen puhdistamisesta.
• Jos hammashoito jännittää, kerro siitä jo aikaa varatessasi. Voitte sopia tauoista tai merkistä, jolla toimenpide keskeytetään, ja hammaslääkäri voi kertoa jokaisesta vaiheesta etukäteen.

Käynnin hinta riippuu siitä, käytätkö hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoa vai yksityistä vastaanottoa, ja siitä, mitä käynnillä tehdään. Julkisen hoidon maksut löydät oman hyvinvointialueesi verkkosivuilta. Kelan sivuilta näet, korvataanko yksityisen käynnin kustannuksista tällä hetkellä jokin osa. Jos haluat varmistaa hinnan etukäteen, kysy siitä vastaanotolta.

Varmista ennen lähtöäsi, milloin seuraava tarkastus on ja lähettääkö vastaanotto siitä muistutuksen.

Yhteenveto

Yhtä kaikille sopivaa sääntöä ei ole: tarkastusväli määritetään yksilöllisesti, ja terveillä aikuisilla se on usein yhdestä kahteen vuotta. Jos riskisi on suurempi, käyntejä tarvitaan tiheämmin. Väli arvioidaan uudelleen jokaisella käynnillä, joten kerro vastaanotolle terveydentilasi ja lääkityksesi muutoksista. Älä odota seuraavaa tarkastusta, jos jokin särkee tai vuotaa verta – ja hoida hampaita päivittäin käyntien välillä.